Siirry sisältöön

79 vuotta kelalaista edunvalvontaa

Kelalaisten edunvalvonnalla on pitkät perinteet, tänään, 11.4.2024, tulee kuluneeksi 79 vuotta yhdistyksen perustamisesta. KthLiiton puheenjohtaja Tuija Sarlin on koonnut yhdistyksen vaiheita syntymäpäivätervehdykseen.
11.4.2024 12:04

Yhdistys perustettiin 11.4.1945, jolloin sata Kelan päätalon virkailijaa kokoontui perustamaan omaa henkilökuntayhdistystä. Kansaneläkelaitoksessa työskenteli tällöin 450 henkilöä. Vuosien saatossa Kelalle on siirretty paljon uusia tehtäviä ja Kelaan on palkattu lisää henkilökuntaa.

Isoin yksittäinen muutos oli perustoimeentulotuen siirto kunnista Kelalle vuoden 2017 alussa, jolloin Kelaan palkattiin lähes 1000 uutta toimihenkilöä. Nyt liitossamme on yli 4000 jäsentä.

Kun katsoo yhdistyksen historiaa, monenlaista muutosta on ollut sen historian aikana. Pari poimintaa menneestä: Vuonna 1956 yhdistys koki haasteena uuden kansaneläkelain voimaantulon ja sen vaikutuksen henkilöstömäärään. Vaikutus oli tällöin 20 henkilön irtisanominen.

Vuonna 1962 suunniteltiin eläkelaitoksen siirtoa Kuopioon. Yhdistys reagoi voimakkaasti suunnitelmaan, koska suurin osa jäsenistöstä työskenteli Kelan päätalolla Helsingissä. Siirtosuunnitelmasta luovuttiin.

Muutos on jatkuvaa. Kelassa toteutettiin tämän vuoden alussa iso palvelutoiminnan organisaatiomuutos. Siirtymä meni hyvin, nyt hiotaan yhteisiä käytäntöjä ja uuden organisaation mukanaan tuomia hyötyjä. Viime vuonna uudistettiin yhteisten palvelujen organisaatio.

Nyt meneillään ovat ison it-hankinnan hankintaneuvottelut, toimittajavalinnan Kela tekee alkuvuodesta 2025. KthLiiton henkilöstöedustajat seuraavat hankkeen etenemistä ja huolehtivat siitä, että henkilöstölle tiedotetaan, henkilöstöä kuullaan ja että henkilöstön mielipide tulee myös huomioiduksi.

Poimintoja menneiden vuosien edunvalvonnasta: Vuonna 1962 yhdistys neuvotteli kokeilun, jolla kesälauantait sai vapaaksi muuna aikana tehtävää ylityötä vastaan. Vuonna 1965 saatiin voimaan viisipäiväinen työviikko. Vuonna 1973 jouluaatto neuvoteltiin vapaaksi.

Viime vuosina KthLiitto on neuvotellut mm.  laajan etätyön ja siihen liittyvän ohjeistuksen, liukumien laajennukset, työaikasaldojen lisäyksen, tasa-arvoisen palkanmaksun perhevapaan ajalta, mahdollisuuden sopimalla vaihtaa lomapäiviä rahaksi ja myös toisin päin, eli mahdollisuuden sopimalla vaihtaa lomarahaa vapaapäiviksi.

Toimeentulotuen päätöksiin allekirjoitukseksi Kansaneläkelaitos. Liitto on aktiivisesti vienyt asiaa eteenpäin, perusteena on ollut toimihenkilöihin kohdistuvat uhkaukset. Kela lähti asiassa kokeiluun 4.4.2024 alkaen, jolloin toimihenkilön nimi poistuu toimeentulotuen etuuspäätöksistä. Kokeilu kestää tämän vuoden loppuu, jonka jälkeen päätetään jatkosta ja mahdollisista laajennuksista.

Maan hallitus on asettanut julkiselle taloudelle tuottavuusohjelman. Kelalle asetetut säästötavoitteet ovat vuosille 2025-2027 yhteensä – 37 miljoonaa euroa. Työnantaja Kela tuo asian yt-neuvottelukuntaan, tämän jälkeen asia etenee Kelan johtoryhmään ja Kelan hallitus päättää tuottavuusohjelmasta todennäköisesti kesäkuun kokouksessaan 29.6.2024.

Henkilöstön kannalta on tärkeää, että säästöt löytyvät mm. prosessien kehittämisellä, uudella teknologialla ja digitalisuudesta (esim. paperittomista päätöksistä ja postikulusäästöistä). Työtahti ja työmäärätavoitteet Kelassa ovat jo sellaisia, että niissä ei ole tehostamisen varaa. Kun asian valmistelu etenee, tiedotamme siitä jäsenistölle.

Maan hallituksen kehysriihineuvottelut ovat ensi maanantaina, 15.4.2024, tässä vaiheessa täytyy toivoa, että Kelalle ei tule lisäsäästötavoitetta. On kuitenkin hyvä muistaa, että vastuu riittävästä henkilöstömäärästä on työnantajalla.

Haasteita edunvalvontaan tuo myös maan hallituksen ajamat työsuhdeheikennykset, mm. irtisanomisen helpottaminen, ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus ja enintään yhden vuoden määräaikaisten työsuhteiden hyväksyminen ilman perustetta. Tässä vaiheessa toivomme, että asioihin löytyy hyviä kompromisseja. Toteutuessaan heikennykset näyttäytyisivät myös ensi kevään työehtosopimusneuvotteluissa.

Valtakunnalliset jäsentapahtumat. Loppuvuoden 2023 jäsenkyselyssä tiedustelimme jäsenten mielipidettä valtakunnallisista tilaisuuksista. Vastaajista 58 prosenttia vastasi, että ”valtakunnalliset jäsentapahtumat eivät mielestäni ole tarpeellisia”. Vastaajista 42 prosenttia toivoi erilaisia valtakunnallisia tapahtumia.  Vastausten perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että valtakunnallisia jäsentapahtumia ei järjestetä vuosittain. Alueellisia tapahtumia liitossa järjestää 15 alueyhdistystä, joten muistakaa seurata alueyhdistysten tiedotteita.

Liiton täyttäessä ensi vuonna tasavuosia, olemme varanneet viikonlopulle 12.-13.4.2025 jäsenristeilyn Tallinnaan. Tässä vaiheessa merkkaa päivämäärä kalenteriisi, syksyllä tiedotamme asiasta lisää.

Toivotan sinulle hyvää kevään jatkoa ja kesän odotusta!

Tuija Sarlin

puheenjohtaja