EU:ssa liikkumisen on oltava paitsi vapaata myös reilua
EU:n neljä perusvapautta ovat tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus. Ne muodostavat yhteisen sisämarkkinan, jossa yritykset voivat myydä tuotteitaan koko unionin alueella, työntekijät voivat mennä töihin toisiin maihin, raha voi liikkua sinne, missä sitä tarvitaan, ja palveluja voi ostaa ja tarjota rajojen yli.
Sisämarkkinoiden tavoitteena on lisätä kasvua, kilpailua ja liikkuvuutta ja luoda niiden kautta työpaikkoja ja hyvinvointia kaikille eurooppalaisille, myös suomalaisille. Vaikka perusvapaudet ovat olleet olemassa jo pitkään, niiden käytännön toteutumisessa on edelleen merkittäviä puutteita.
Komissio tavoittelee reilumpaa liikkuvuutta
EU-komissio julkaisee syyskuussa esityksen reilun liikkuvuuden edistämiseksi. Kokonaisuuteen sisältyy lainsäädäntöaloitteita, joiden on tarkoitus helpottaa sosiaaliturvan ja osaamisen liikkumista maasta toiseen.
Muutoksilla vastataan käytännön ongelmiin, joita työntekijät kohtaavat liikkuessaan EU:n sisällä. Tällä hetkellä esimerkiksi sosiaaliturvaan kuulumisen todentaminen voi olla hidasta ja hankalaa, ammattipätevyyksien tunnustamisessa kestää liian pitkään eikä työntekijä välttämättä saa riittävästi tietoa oikeuksistaan uudessa maassa.
Epäkohdat kasaantuvat erityisesti niille työntekijöille, joiden asema on jo valmiiksi heikompi.
Komissio haluaa vahvistaa myös Euroopan työviranomaisen (ELA) toimintaa. Tavoitteena on parantaa jäsenmaiden mahdollisuuksia valvoa EU:n työelämäsääntöjen noudattamista sekä puuttua alipalkkaukseen, näennäisiin järjestelyihin ja muuhun rajat ylittävään hyväksikäyttöön.
Aloite on hyvinkin tarpeellinen. Palkansaajien näkökulmasta on selvää, että yritysten ja ihmisten vapaan liikkuvuuden pelisääntöjä on kehitettävä edelleen. Nykytilanne osoittaa, että kaikki eivät pysty hyödyntämään oikeuksiaan yhdenvertaisesti. Ilman aktiivisia toimia kansalaisten ja työntekijöiden suojelu ei toteudu täysimääräisesti, vaan se rapautuu entisestään ja asettaa ihmiset alttiiksi hyväksikäytölle.
Epäkohdat kasaantuvat erityisesti niille työntekijöille, joiden asema on jo valmiiksi heikompi. Vaarassa ovat esimerkiksi naiset, vähemmistöt ja maahanmuuttajat. Nämä ryhmät työskentelevät useammin epävarmoissa töissä sekä altistuvat syrjinnälle ja hyväksikäytölle.
Reilu liikkuvuus vastaa tulevaisuuden työvoimapulaan
On selvää, että Eurooppa ei voi rakentaa tulevaisuuttaan pelkästään nykyisen työvoiman varaan. Väestön ikääntyminen, työikäisen väestön pieneneminen ja kasvava osaajapula lisäävät merkittävästi työperäisen maahanmuuton tarvetta sekä EU:ssa että Suomessa. Tarve on erityisen akuutti esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, jossa työvoimapula on jo nyt merkittävä.
Työperäinen maahanmuutto on keskeinen osa kestävää talouskehitystä ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamista. Se korostaa samalla tarvetta varmistaa, että liikkuvuus on aidosti reilua. Rajojen yli rekrytoitujen ihmisten hyväksikäytön riski on suuri, joten on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että työperäinen maahanmuutto toteutuu eettisellä tavalla.
Palkansaajien näkökulmasta komission reilun liikkuvuuden paketti on yksi tämän kauden tärkeimmistä aloitteista. Sen onnistuminen edellyttää, että työntekijöiden oikeudet toteutuvat, työehdot ovat yhdenvertaiset ja kaikki työntekijät voivat osallistua työmarkkinoille ilman syrjintää tai hyväksikäytön riskiä.
Jos tätä ei varmisteta, väärinkäytökset jatkuvat, sisämarkkinat vääristyvät edelleen ja kansalaisten usko politiikkaan heikentyy entisestään. Niin kauan, kun jäsenmaiden on mahdollista kiertää yhteisiä sääntöjä, EU ei pysty lunastamaan lupauksiaan reilusta kilpailusta sisämarkkinoilla tai turvallisemmasta ja kilpailukykyisemmästä Euroopasta.
Reilu liikkuvuus ei ole vain nykyisten epäkohtien korjaamista. Se on edellytys sille, että Eurooppa pystyy vastaamaan tulevaisuuden työvoimatarpeeseen oikeudenmukaisesti ja kestävästi.
Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.
STTK(siirryt toiseen palveluun) on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.