Jäsenkysely lähi- ja etätyöstä toi esiin jäsenten vahvan viestin
KthLiitto toteutti syyskuussa lähi- ja etätyötä koskevan jäsenkyselyn johon saatiin peräti 2 380 vastausta.
Suuri vastausmäärä kertoo siitä, että työn tekemisen tavat ja niiden vaikutukset arkeen, työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen ovat jäsenillemme erittäin tärkeitä teemoja.
Mitä tulokset kertovat?
Kyselyn vastauksista välittyy selkeä viesti: jäsenet eivät vastusta yhteistyötä tai yhteisöllisyyttä, mutta suuri osa kokee, ettei niiden lisääminen synny pakollisen toimistolla olemisen kautta.
Moni vastaaja toivoo, että työn tekemisen paikasta päätettäessä huomioitaisiin nykyistä paremmin työn sisältö, työmatkojen pituus, erilaiset elämäntilanteet sekä päätösten vaikutukset työhyvinvointiin. Monipaikkaisissa tiimeissä yhteisöllisyyden koetaan rakentuvan usein hyvin myös etäyhteyksien välityksellä.
Työhyvinvointi, tuloksellinen työ ja yhteisöllisyys eivät synny pakottamalla
– Kyselystä nousi esiin työntekijöiden toive, että lähityölle olisi selkeä tarkoitus ja että heidän kokemuksiaan kuunneltaisiin aidosti päätöksiä tehtäessä. Työhyvinvointi, tuloksellinen työ ja yhteisöllisyys eivät synny pakottamalla, vaan tekemällä ratkaisuja, jotka tukevat sekä työn tekemistä että ihmisten jaksamista, toteaa Riikka Sohlman perustoimeentulotuen yt-valtuutettu ja kyselyn valmisteluun osallistunut työryhmän jäsen.
Yhteisöllisyys ei vastaajien kokemusten mukaan ole vahvistunut
Kyselyn tulokset antavat selkeän kuvan nykyisen työskentelymallin vaikutuksista. Vaikka lähityön lisäämistä on perusteltu yhteisöllisyyden vahvistamisella, lähes neljä viidestä vastaajasta (78 %) koki, ettei nykyinen työskentelymalli ole lisännyt yhteisöllisyyttä. Vain noin viidennes vastaajista arvioi yhteisöllisyyden vahvistuneen.
Avoimissa vastauksissa korostui näkemys siitä, että yhteisöllisyys syntyy ennen kaikkea toimivasta yhteistyöstä, vuorovaikutuksesta ja yhteisistä toimintatavoista, ei pelkästään fyysisestä läsnäolosta samassa toimipaikassa. Monet vastaajat toivoivat enemmän mahdollisuuksia sopia lähityöstä tiimien tarpeiden mukaan sekä vapaaehtoisuuteen perustuvia keinoja vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Vaikutukset työhyvinvointiin herättävät huolta
Työhyvinvoinnin näkökulmasta tulokset ovat vielä selvempiä.
Yli puolet vastaajista (56 %) koki lähityön lisääntymisen heikentäneen työhyvinvointiaan, kun taas vain noin 8 prosenttia arvioi vaikutuksen olleen myönteinen. Reilu kolmannes ei havainnut muutosta kumpaankaan suuntaan.
Vastauksissa nousivat esiin muun muassa pidemmät työmatkat, lisääntynyt kuormitus sekä kokemukset siitä, että lähityöpäivien sisältö ei aina poikkea etätyöpäivistä, sillä suuri osa yhteistyöstä tapahtuu edelleen Teamsin välityksellä.
Työ tehdään hajautuneissa tiimeissä
Kyselyssä nousi esiin myös työyhteisöjen hajautunut rakenne. Vaikka valtaosa vastaajista kertoi oman tiiminsä jäsenten työskentelevän samalla lähityöpaikalla, yli puolet vastaajista ilmoitti, että lähiesihenkilön työpiste sijaitsee eri toimipaikassa.
Lisäksi merkittävä osa vastaajista työskentelee päivittäin yhteistyökumppaneiden ja muiden keskeisten kontaktien kanssa etäyhteyksien välityksellä riippumatta siitä, missä itse on fyysisesti työssä.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään etätyöohjeistuksessa
KthLiiton puheenjohtaja Tuija Sarlin kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita.
– Kyselyn tuloksia on hyödynnetty Kelassa meneillään olevan etätyöohjeen päivityksessä, Sarlin kertoo.
Sarlinin mukaan valmistelussa etätyöohjeeseen ei ole tullut oleellisia muutoksia, vaan luonnoksen tarkennukset ovat lähinnä arjen soveltamista helpottavia.