Siirry sisältöön

Säännöt

Ammattiliitto Kelan toimihenkilöt ry:n säännöt on hyväksytty liiton valtuuston kokouksessa 30.11.2021 ja ne ovat voimassa 1.1.2022 lukien.


Ammattiliitto Kelan toimihenkilöt ry:n säännöt

Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

1 §

Yhdistyksen nimi on Ammattiliitto Kelan toimihenkilöt ry, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko Suomi.

Tarkoitus ja toiminta

2 §

Liiton tarkoituksena on valtakunnallisena etujärjestönä edistää ja kehittää jäsentensä edunvalvontaa ja muuta työmarkkinatoimintaa sekä yleistä sosiaalista hyvinvointia.

Liiton tarkoituksena on myös:

  • edistää edustamiensa jäsenryhmien ammatillista järjestäytymistä
  • kehittää ja valvoa edustamiensa jäsenryhmien ammatillisia, sosiaalisia ja oikeudellisia etuja
  • toimia edustamiensa jäsenten yhteenkuuluvuuden ja keskinäisen toiminnan lujittamiseksi.

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:

  • edustaa jäseniään ja toimii heidän puolestaan heitä koskevissa asioissa
  • valmistelee ja neuvottelee edustamiaan jäseniä koskevat, liiton nimissä olevat työehtosopimukset sekä muut sopimukset
  • päättää liiton nimissä olevien työehtosopimusten hyväksymisestä ja irtisanomisesta sekä työtaistelutoimista sekä valvoo sopimusten noudattamista
  • harjoittaa koulutustoimintaa, valistustyötä sekä julkaisutoimintaa
  • vaikuttaa yhteiskunnalliseen, elinkeinopoliittiseen ja kansainväliseen päätöksentekoon tekemällä esityksiä ja aloitteita
  • voi liittyä jäseneksi kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, joihin kuuluminen on liiton edun mukaista
  • osallistuu tarpeelliseen yhteistyöhön muiden järjestöjen kanssa kotimaassa ja ulkomailla

Toimintansa tukemiseksi liitto voi

  • vastaanottaa testamentteja, lahjoituksia ja avustuksia
  • perustaa tiettyyn tarkoitukseen kohdistettuja tukirahastoja
  • hankkia, omistaa ja hallita kiinteää ja muuta omaisuutta, harjoittaa sijoitustoimintaa, harjoittaa majoitus- ja ravitsemusliikettä, harjoittaa jäsenille tarkoitettua lomaetutoimintaa, toimeenpanna arpajaisia sekä harjoittaa kustannustoimintaa

Liiton kieli

4 §

Liiton kieli on suomi. Tarvittaessa liitto voi tiedottaa myös ruotsin kielellä.

Poliittinen sitoutuneisuus

5 §

Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

Jäseneksi hyväksyminen

6 §

Liiton hallitus hyväksyy uudet jäsenet. Hallitus voi hyväksyä jäseneksi Kelan palveluksessa, sosiaalivakuutuksen alalla tai niihin välittömästi liittyvissä töissä työskentelevät henkilöt, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen.

Jos hakemus hyväksytään, jäsenyyden katsotaan alkaneen sinä päivänä, kun hakemus on

tullut yhdistykselle, ellei hakija ole ilmoittanut muuta myöhäisempää jäsenyyden alkamispäivää.

Jos hakemus hylätään, hakijalla on oikeus hakea siihen muutosta kirjelmällä, joka osoitetaan valtuustolle ja toimitetaan hallitukselle. Kirjelmä on toimitettava 60 vuorokauden kuluessa tiedon saamisesta.

Jäsenlajit

7 §

Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, eläkeläisjäseniä, erityisjäsenmaksua maksavia jäseniä, kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtajia.

Varsinainen jäsen

8 §

Kelan palveluksessa, sosiaalivakuutusalalla tai niihin välittömästi liittyvissä töissä työskentelevä henkilö voi liittyä varsinaiseksi jäseneksi.

Eläkeläisjäsen

9 §

Varsinainen jäsen siirretään jäsenen suostumuksella eläkeläisjäseneksi hänen siirtyessään eläkkeelle. Jäsenellä itsellä on ilmoitusvelvollisuus eläkkeensä alkamisesta liitolle. Liiton hallitus hyväksyy jäsenluokan siirron. Jäsenlaji muutetaan eläkeoikeuden alkamisesta lukien. Eläkeläisjäsen ei voi toimia yhdistyksen hallituksen eikä valtuuston jäsenenä eikä hänellä ole äänioikeutta.

Erityisjäsenmaksua maksava jäsen

10 §

Erityisjäsenmaksua maksavaksi jäseneksi siirretään jäsenen suostumuksella varsinainen jäsen, joka on jäänyt vaille ansiotuloja työttömyyden, äitiys-, isyys-, hoito-, opinto- tai vuorotteluvapaan vuoksi tai asevelvollisuuden suorittamisen tai muun vastaavan syyn takia. Liiton hallitus hyväksyy jäsenluokan siirron. Erityisjäsenmaksuperusteen päätyttyä jäsen siirretään varsinaiseksi jäseneksi jäsenen ilmoituksen perusteella. Jäsenen velvollisuus on ilmoittaa erityisjäsenmaksun peruste ja ajankohta sekä erityisjäsenmaksun päättymisen peruste ja ajankohta liiton toimistoon.

Erityisjäsenmaksua maksava jäsen on vaalikelpoinen ja äänioikeutettu.

Kunniajäsen ja kunniapuheenjohtaja

11 §

Valtuusto voi hallituksen esityksestä kutsua liiton kunniajäseneksi henkilön, joka on huomattavasti edistänyt tai tukenut liiton tarkoitusperien toteuttamista. Valtuusto voi hallituksen esityksestä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi henkilön, joka on toiminut yhdistyksessä pitkään ja erittäin ansioituneesti. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua liiton puheenjohtajistoon kuuluva tai kuulunut jäsen.

Kunniajäsen ja kunniapuheenjohtaja ei ole äänioikeutettu eikä vaalikelpoinen, ellei hän samalla ole yhdistyksen varsinainen tai erityisjäsenmaksua maksava jäsen.

Kunniajäsen ja kunniapuheenjohtaja ovat vapautettuja eläkeläisjäsenmaksuista.

Jäsenmaksun perintä

12 §

Jäsenmaksun perii liitto. Jos Ammattiliitto Kelan toimihenkilöt ry liittyy jäseneksi toiseen yhdistykseen, joka sääntöjensä mukaan perii jäsenmaksut suoraan henkilöjäseniltä, noudatetaan jäsenmaksujen perinnässä tämän yhdistyksen sääntöjä.

Jäsenen velvollisuudet

13 §

Jäsen on velvollinen maksamaan yhdistykselle valtuuston kulloinkin päättämän jäsenmaksun, josta liitto maksaa työttömyyskassaan kuuluvan jäsenen työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsen voi liittyä pelkästään liittoon ilman työttömyyskassan jäsenyyttä, ja tuolloin jäsenmaksu on valtuuston kulloinkin päättämä jäsenmaksu, jonka jäsen maksaa itse suoraan liitolle.

Jäseneksi hyväksytyn tulee toimia liiton sääntöjen ja tarkoitusten mukaisesti sekä noudattaa valtuuston ja hallituksen päätöksiä.

Jäsenen eroaminen

14 §

Jäsen voi erota liitosta milloin tahansa ilmoittamalla asiasta joko kirjallisesti hallitukselle tai muutoin yhdistyslain nojalla.

Eroaminen tulee voimaan heti. Eronneen jäsenen jäsenmaksuvelvollisuus lakkaa eroilmoitusta seuraavan kalenterikuukauden alussa.

Jäsenen erottaminen

15 §

Hallitus voi katsoa eronneeksi jäsenen, joka on laiminlyönyt jäsenmaksunsa maksamisen kuukauden ajan sen erääntymisestä.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei täytä enää säännöissä olevia jäsenyyden ehtoja, on toiminnallaan liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa tai on laiminlyönyt velvoitteet, joihin hän on sitoutunut liittymällä liittoon. Jäsenelle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen ennen erottamispäätöksen tekoa.

Jäsenellä on oikeus valittaa hallituksen päätöksestä erottamisasiassaan valtuustoon 30 päivän kuluessa hallituksen päätöksen tiedonsaannista lukien. Jos jäsen on käyttänyt valitusoikeuttaan määräajassa, valtuusto käsittelee ja päättää asian.

Hallituksen päättämä erottaminen astuu voimaan valitusajan mentyä umpeen tai valtuuston vahvistettua hallituksen tekemän päätöksen.

Toimielimet

16 §

Liiton toimielimet ovat valtuusto, hallitus ja työvaliokunta. Valtuusto ja hallitus voivat asettaa myös muita tarkoituksia varten erityisiä toimielimiä tai neuvottelukuntia.

Valtuusto kokoonpano ja valtuuston jäsenten vaali

17 §

Liiton päätäntävaltaa käyttää valtuusto.

Valtuustoon kuuluvat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 32 varsinaista jäsentä. Valtuuston varajäseniksi valitaan kaikki muut valtuustovaaleissa ääniä saaneet.

Valtuuston jäsenet valitaan joka kolmas vuosi syys-joulukuussa pidettävällä jäsenäänestyksellä. Jäsenäänestys toteutetaan erillisessä äänestystilaisuudessa, postitse, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Vaali toimitetaan suhteellisena vaalina siten, että ääni annetaan jollekulle ehdokaslistalla olevalle ehdokkaalle. Kullakin ehdokaslistalla eniten henkilökohtaisia ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen koko ehdokaslistan saaman äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen puolet ehdokaslistan saamasta äänimäärästä, kolmanneksi eniten kolmanneksen ja niin edelleen.

Ehdokkaat voivat muodostaa vaaliliittoja. Vaaliliitot tai vaaliliitot ja ehdokkaat voivat muodostaa vaalirenkaita.

Ehdokkaat tulevat valituksi valtuuston jäseniksi tai varajäseniksi saamiensa vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä.

Mikäli valtuuston jäsen tai varajäsen, joka on saanut kutsun valtuuston kokoukseen, on estynyt siihen osallistumasta, hänen tilalleen kutsutaan kokoukseen varajäsen saman vaaliliiton tai -renkaan sisältä vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä. Mikäli samassa vaaliliitossa tai -renkaassa ei ole enää varajäseniä, kokoukseen saa kutsun suurimman vertausluvun saanut varajäsen, joka ei ole saanut kutsua oman vaaliliittonsa tai -renkaansa varajäsenenä.

Jos valtuustoon valittu jäsen tai varajäsen valitaan valtuuston puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi, hallituksen varsinaiseksi jäseneksi tai varajäseneksi, valtuustoon tulee hänen tilalleen samassa vaaliliitossa tai -renkaassa seuraavaksi suurimman äänimäärän saanut ehdokas. Mikäli samassa vaaliliitossa tai -renkaassa ei ole enää ehdokkaita valtuustoon tulee se ehdokas, jolla on valittujen jälkeen seuraavaksi suurin vertausluku.

Vaalista määrätään tarkemmin valtuuston vahvistamassa vaalijärjestyksessä.

Valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran vaalivuonna pidettävään sääntömääräiseen syyskokoukseen.                                                                                                                  

Liiton hallituksen jäsenillä, tilintarkastajilla ja liiton toimihenkilöillä on läsnäolo- ja puheoikeus valtuuston kokouksissa.

Valtuuston toimikausi on kolme vuotta.

Valtuuston kokoukset

18 §

Valtuuston kokoukset ovat joko varsinaisia tai ylimääräisiä.

Varsinaisia kokouksia ovat huhti-kesäkuussa pidettävä kevätkokous ja loka-joulukuussa pidettävä syyskokous.

Hallituksen päätöksellä valtuuston kokoukseen voi osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Valtuusto hyväksyy tätä varten äänestys- ja vaalijärjestyksen.

Kutsu valtuuston varsinaiseen kokoukseen toimitetaan valtuutetuille kirjeitse tai sähköpostitse viimeistään kahta (2) viikkoa ennen kokousta. Kutsun mukana toimitetaan kokouksen esityslista. Kutsussa on lisäksi mainittava, mikäli kokoukseen voi osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun valtuusto tai hallitus niin päättää. Kokous on myös pidettävä, jos vähintään 1/4 valtuuston varsinaisista jäsenistä tai 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta vaatii erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kutsu ylimääräiseen kokoukseen toimitetaan valtuutetuille kirjeitse tai sähköpostitse viimeistään kaksi (2) vuorokautta ennen kokousta. Kutsun mukana toimitetaan kokouksen esityslista. Kutsussa on lisäksi mainittava, mikäli kokoukseen voi osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

19 §

Valtuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Hallituksen laatima kertomus liiton toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta.
  2. Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta.
  3. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
  4. Päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta.
  5. Päätetään työehtosopimusasiat.
  6. Käsitellään hallituksen valtuustolle esittämät asiat.
  7. Käsitellään valtuustolle tehdyt aloitteet.
  8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
  9. Käsitellään muut kolmen neljäsosan (3/4) määräenemmistöllä kiireelliseksi todetut asiat ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset.

20 §

Valtuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma.
  2. Päätetään seuraavana vuonna valtuuston puheenjohtajille, valtuuston jäsenille, hallituksen puheenjohtajille, hallituksen jäsenille, toimikuntien jäsenille sekä tilintarkastajalle maksettavista palkkioista sekä matkakustannusten korvausten perusteista.
  3. Päätetään seuraavan vuoden talousarvio. 
  4. Päätetään seuraavana vuonna varsinaisilta jäseniltä, eläkeläisjäseniltä ja erityisjäsenmaksua maksavilta jäseniltä perittävä jäsenmaksu. Jäsenmaksut voivat olla eri suuruiset eri jäsenryhmille. Päätetään seuraavana vuonna jäseneltä perittävän jäsenmaksun suuruus, jos jäsen ei ole työttömyyskassan jäsen. Mikäli Ammattiliitto Kelan toimihenkilöt ry liittyy jäseneksi toiseen yhdistykseen, joka sääntöjensä mukaan antaa jäsenyhdistyksilleen määräyksiä jäsenmaksun suuruudesta, tulee jäsenmaksun suuruus vahvistaa näiden määräysten mukaisesti.
  5. Päätetään työehtosopimusasiat.
  6. Käsitellään hallituksen valtuustolle esittämät asiat.
  7. Käsitellään valtuustolle tehdyt aloitteet.
  8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
  9. Käsitellään muut kolmen neljäsosan (3/4) määräenemmistöllä kiireelliseksi todetut asiat ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset.

21 §

Toimikauden ensimmäisessä syyskokouksessa valtuuston kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja. Tämä kokous käsittelee myös seuraavat asiat:

  1. Todetaan valtuuston kokoonpano.
  2. Valitaan valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valtuuston varsinaisten jäsenten keskuudesta.
  3. Valitaan hallituksen puheenjohtaja kaudeksi, joka alkaa syyskokouksen päätyttyä ja jatkuu seuraavan valtuuston ensimmäisen syyskokouksen päättymiseen asti.  Valitun puheenjohtajan tulee saada annetuista äänistä hyväkseen yli puolet. Vaali suoritetaan kaksivaiheisena siten, että ensimmäisessä äänestyksessä mukana ovat kaikki ehdokkaat. Jos joku ehdokkaista saa hyväkseen yli puolet annetuista äänistä, vaali päättyy. Jos kukaan ei saa yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan toinen äänestys kahden ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Tässä äänestyksessä voittanut tulee valituksi.
  4. Valitaan hallituksen varapuheenjohtaja kaudeksi, joka alkaa syyskokouksen päätyttyä ja jatkuu seuraavan valtuuston ensimmäisen syyskokouksen päättymiseen asti.  Valitun varapuheenjohtajan tulee saada annetuista äänistä hyväkseen yli puolet. Vaali suoritetaan samalla tavalla kuin hallituksen puheenjohtajan vaali.
  5. Valitaan hallituksen seitsemän (7) varsinaista jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen kaudeksi, joka alkaa syyskokouksen päätyttyä ja jatkuu seuraavan valtuuston ensimmäisen syyskokouksen päättymiseen asti. Hallituksen tulee edustaa mahdollisuuksien mukaan erilaisia jäsenryhmiä ja maantieteellistä tasapuolisuutta. Hallituksen jäsenten valintaa koskevassa äänestyksessä noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Jos vaalissa on valittavana vähintään kaksi henkilöä, vaali toimitetaan noudattaen soveltuvin osin pykälässä 17 kuvattua vaalitapaa sekä valtuuston vahvistamaa vaalijärjestystä.
  6. Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja seuraavalle kolmelle vuodelle. Tilintarkastajan ja varatilitarkastajan tulee olla hyväksytty tilintarkastaja tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Hallituksen ja valtuuston täydentäminen

22 §

Mikäli valtuuston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen tai hallituksen varajäsen eroaa kesken toimikautensa tai tulee pysyvästi estyneeksi hoitamasta tehtäväänsä, valtuusto valitsee tähän tehtävään uuden henkilön eronneen tai estyneeksi tulleen luottamushenkilön tilalle jäljellä olevaksi loppukaudeksi.

Vaali toimitetaan samalla tavalla kuin valittaessa näitä luottamushenkilöitä valtuuston ensimmäisessä kokouksessa.

Valtuuston puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi valitun valtuuston varsinaisen jäsenen tilalle nousee valtuustoon varajäsen.

Päätöksenteko valtuustossa

23 §

Valtuuston kokouksessa johtaa puhetta valtuuston puheenjohtaja tai hänen estyneenä

ollessaan varapuheenjohtaja.

Valtuusto on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan, lisäksi paikalla on yli puolet valtuuston muista jäsenistä.

Äänioikeus on valtuuston puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja varsinaisilla jäsenillä.

Jos varsinainen jäsen ei osallistu kokoukseen, äänioikeus on varajäsenellä.

Jos vaalissa on valittavana vähintään kaksi henkilöä, vaali toimitetaan noudattaen soveltuvin osin pykälässä 17 kuvattua vaalitapaa sekä valtuuston vahvistamaa vaalijärjestystä.

Muutoin päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä lukuun ottamatta pykälissä 27, 32 ja 33 mainittuja asioita.

Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja suljetussa äänestyksessä arpa.

Äänestys on toimitettava suljettuna lippuäänestyksenä, mikäli vähintään kaksi valtuutettua sitä vaatii. Kun valtuuston kokoukseen osallistutaan Skype-ohjelman tai muun tietoliikenneyhteyden välityksellä, äänestys toimitetaan Skype-ohjelman tai muulla suojatulla teknisellä äänestysmenettelyllä, mikäli vähintään kaksi valtuutettua sitä vaatii.

Hallitus

24 §

Hallituksen muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja seitsemän varsinaista jäsentä. Varsinaisilla jäsenillä on kullakin henkilökohtainen varajäsen.

Äänioikeus hallituksen kokouksessa on puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja varsinaisilla jäsenillä. Jos varsinainen on estynyt osallistumasta hallituksen kokoukseen, hänen henkilökohtaisella varajäsenellään on äänioikeus.

Hallituksen toimikausi alkaa sen valinneen valtuuston kokouksen päättymisen jälkeen. Hallituksen täydentämisen jälkeen uusien hallituksen jäsenten toimikausi alkaa sen valinneen valtuuston kokouksen päättymisen jälkeen.

Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja, tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja, ja vähintään neljä jäsentä.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja suljetussa äänestyksessä arpa.

Hallituksen kokouksen kutsuu koolle hallituksen puheenjohtaja, tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.

Hallituksella on mahdollisuus kutsua kokoukseen asiantuntijoita läsnäolo- ja puheoikeudella.

25 §

Hallituksen tehtävänä on

  • johtaa liiton toimintaa näiden sääntöjen ja valtuuston kokousten päätösten mukaisesti
  • edustaa liittoa sekä kantaa ja vastaa sen puolesta
  • hoitaa sopimus- ym. neuvottelut ja päättää sopimuksista
  • kutsua koolle valtuuston kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat
  • valmistella valtuuston vaali vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla
  • toimeenpanna valtuuston tekemät päätökset
  • valvoa liiton nimissä olevien työehtosopimusten noudattamista
  • hoitaa liiton varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistamisesta
  • hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet
  • pitää jäsenluetteloa
  • hoitaa tiedotus- kustannus- ja koulutustoimintaa
  • valita liiton edustajat koti- ja ulkomaisiin järjestöihin
  • pitää yhteyttä koti- ja ulkomaisiin järjestöihin
  • asettaa tarpeelliseksi katsomiaan toimikuntia ja työryhmiä sekä antaa niille tehtävät
  • asettaa tarpeelliseksi katsomiaan toimielimiä valmistelemaan hallituksen käsiteltäväksi tulevia asioita.
  • valita liiton edustajat erilaisiin työryhmiin ja toimikuntiin
  • valita liiton edustajat Kelan työryhmiin ja muihin toimielimiin
  • päättää työehtosopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä valtuuston valtuutuksella
  • päättää työtaistelun aloittamisesta ja lopettamisesta valtuuston valtuutuksella
  • valita työvaliokuntaan yksi jäsen ja 2 varajäsentä sekä määrätä missä järjestyksessä varajäsenet kutsutaan kokoukseen
  • ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt, sopia heidän työsuhteensa ehdoista sekä vahvistaa heidän palkkausperusteensa ja tehtävänsä
  • vahvistaa ansiomerkkiohjesäännöt sekä päättää ansiomerkkien myöntämisestä
  • päättää hallituksen asettamien määräaikaisten tehtävien sisällöstä, kestosta ja palkkiosta taloussäännön puitteissa
  • nimetä henkilöt em. määräaikaisiin tehtäviin

Työvaliokunta

26 §

Hallituksen apuna toimii työvaliokunta, johon kuuluvat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 1 hallituksen jäsen sekä 2 varajäsentä, jotka ovat hallituksen jäseniä.

Työtaistelusta päättäminen ja sopimusten hyväksyminen

27 §

Työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymisestä ja työtaistelutoimenpiteen päättämisestä sekä jäseniä koskevien työehtosopimusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä päättää valtuusto. Päätös työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä on tehtävä kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä.

Valtuusto voi ennen päätöksen tekoa määrätä suoritettavaksi neuvoa-antavan jäsenäänestyksen.

Valtuusto voi valtuuttaa hallituksen päättämään työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymisestä ja niiden päättämisestä. Valtuusto voi valtuuttaa hallituksen päättämään työehtosopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Aloitteet

28 §

Liiton varsinaisilla jäsenillä on oikeus tehdä aloitteita valtuuston varsinaiselle kokoukselle.  Aloite kevätkokousta varten osoitetaan valtuustolle ja toimitetaan hallitukselle tammikuun loppuun mennessä ja aloite syyskokousta varten toimitetaan hallitukselle viimeistään heinäkuun loppuun mennessä.

Hallituksen on tuotava näin toimitettu aloite valtuuston kokouksen käsiteltäväksi omalla lausunnollaan varustettuna.

Alueyhdistykset

29 §

Jäsenten paikallista edunvalvontaa ja muuta näiden sääntöjen mukaista järjestötoimintaa toteuttamaan voidaan perustaa alueyhdistyksiä. Hallitus määrää niiden toimialueen ja antaa niille toimintaohjeita.

Alueyhdistyksen toimielimenä on toimikunta.

Toiminta- ja tilivuosi

30 §

Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen valtuuston kevätkokousta hallitukselle.

Liiton nimen kirjoittaminen

31 §

Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen määräämät toimihenkilöt, aina kaksi yhdessä.

Hallitus voi myös määrätä liiton toimihenkilön kirjoittamaan yksin yhdistyksen nimen.

Sääntöjen muuttaminen

32 §

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä valtuustossa vähintään kolme neljäsosan (3/4) määräenemmistöllä annetuista äänistä.

Sääntöjen muutosesityksestä on mainittava kokouskutsussa ja kutsun mukana on toimitettava ehdotus uusiksi säännöiksi.

Liiton purkaminen

33 §

Liitto voidaan purkaa valtuuston päätöksellä. Purkamispäätöksen on saatava hyväkseen vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

Yhdistyksen purkamisesityksestä on mainittava kokouskutsussa.

Jos liitto puretaan, sen varat käytetään näiden sääntöjen 2 §:ssä mainittuun tarkoitukseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Liiton tullessa lakkautetuksi on sen varat käytettävä samaan tarkoitukseen.

******

Nämä säännöt on hyväksytty valtuustossa 30.11.2021