Solidaarisuuspäivillä koettiin heräämisiä, kohtaamisia ja täydellistä keskittymistä pysäyttävien ihmiskohtaloiden äärellä
Kun filippiiniläinen kollega kertoi elämästään jatkuvan uhan alla, salissa olisi voinut kuulla nuppineulan tipahtavan. SASKin Solidaarisuuspäivät kokosi yli 300 vierasta työelämän ihmisoikeuskysymysten pariin.
Yhden Solidaarisuuspäivien avauspuheenvuoroista piti Kansainvälisen työjärjestön ILOn apulaispääjohtaja Mia Seppo.
– Kun meitä vastaan hyökätään, kollegat eri puolilta maailmaa kuulevat meidän äänemme merten takaa. Meidän vastarinnallamme on kaiku. Kun me puhumme, tekin puhutte meidän puolestamme.
Filippiiniläinen entinen opettaja, nykyään piilossa elävä ay-aktivisti Raymond Basilio kuvasi kansainvälisen yhteisön ja yhteistyön merkitystä SASKin Solidaarisuuspäivillä viikonloppuna.
Basilio sanoo, ettei häntä enää nykyään itketä, kun hän kertoo koulutusalan työntekijöiden oikeuksia puolustavan ACT:n (Alliance of Concerned Teachers) jäsenten elämästä ja omasta arjestaan järjestön pääsihteerinä maassa, jossa liitot on käytännössä kriminalisoitu, ja ay-aktiiveja pidätetään ja tapetaan kommunismin vastaisen taistelun nimissä.
Opettajien liiton puheenjohtaja Raymond Basilio Filippiineiltä seisoo rohkeasti jäsentensä rinnalla ja puolustaa heidän oikeuksiaan vaikka kokee jatkuvaa uhkaa työnsä vuoksi.
Solidaarisuuspäivät veti 3.–4. helmikuuta Hämeenlinnan Verkatehtaalle kolmisen sataa suomalaisen ammattiliiton jäsentä ja vaikuttavan joukon sekä kansainvälisiä että kotimaisia esiintyjiä.
Yhteisöllisyyttä, avointa keskustelua ja ehdotonta solidaarisuutta henkivän tapahtuman yllä väreili tänä vuonna kuitenkin jotain uutta. Se laskeutui vanhaan verkatehdasmiljööseen rakennettuun suureen Vanaja-saliin jo avajaispuheenvuorojen aikana.
Seisovat aplodit saanut presidentti Tarja Halonen kutsui sitä ”kultaiseksi varjoksi”.
– Se on hyvä pitää mielessä. Kun kaikki on hyvin, uskotaan että se pysyy.
Viime ajat ovat kuitenkin opettaneet, että näin ei ole, vaan kansalaisyhteiskunnan tila kapenee Suomessakin. Kun työntekijöiden oikeuksia vastaan hyökätään, liu’utaan lähemmäs todellisuutta, jollaisessa SASKin hankemaissa eletään.
Zimbabwelaista taukojumppaa ja mentorointia
Zimbawelaiset muusikot Chioneso Rutsito, Edith Katiji ja Luckmore Magaya pitivät huolta tunnelmasta Solidaarisuuspäivillä.
SASKin Suomeen kutsumat ulkomaiset vieraat Filippiineiltä, Zimbabwesta ja Myanmarista saapuivat jäiseen maahan, jossa he matkansa aikana todistivat kaupat ja julkisen liikenteen hiljentänyttä lakkoa, ammattiliittojen massiivista mielenosoitusta Senaatintorilla sekä meneillään olevaa presidenttien vaalikamppailua.
He totesivat, ettei näissä sinänsä ole heille mitään uutta, paitsi se, että Suomessa poliisi ei hyökännyt mielenosoittajia vastaan.
Zimbabwelaisen muusikkojen liiton ZIMUn Edith Katiji, Chioneso Rutsito ja Luckmore Magaya kertoivat järjestöstään, joka syntyi kymmenen vuotta sitten vaatimaan muusikoille palkkaa työstään ja oikeuksia neuvotella muista työnteon ehdoista. Liitto toimii määrätietoisesti myös uusikoiden seksuaalisen häirinnän lopettamiseksi. Tästä kaikesta ammattimuusikon uraa ay-työn rinnalla harjoittavilla Katijilla, Rutsitolla ja Magayalla on omakohtaista kokemusta.
Heidän esityksensä päättyy silti tanssiin ja lauluun. Verkatehtaan Kehräämön seinät kajahtelevat kuin suomalaisyleisö vetreytyy tanssimalla Magayan johdolla ja laulamalla laulua, joka kertoo juurruttamisesta ja maaperän tekemisestä otolliseksi kaikelle uudelle, joka siitä voi versoa.
– Se on juuri tätä meidän täällä kokemaamme solidaarisuutta ja toistemme mentorointia, Magaya sanoo.
ZIMU on rekisteröity ammattiliitto Zimbabwessa, mutta vähäiset resusrssit vaikeuttavat toimintaa. SASKin ja Suomen Muusikkojen liiton tuoreen hankkeen tuella Katiji ja muut ovat kiertäneet maakuntia käynnistämässä paikallista toimintaa, johon on saatu mukaan myös paljon nuoria.
Myanmarissa ay-liike on painettu maan alle
Tasan kolme vuotta sitten sotilasvallankaappauksessa nuoren demokratiansa menettäneen Myanmarin ay-johtaja Khaing Zar lateli karuja tietoja kotimaansa ay-liikkeen tilasta. Aktiiveja on vangittu, kidutettu ja tapettu, järjestäytymisvapaus viety. Nyt tekstiilitehtaiden työntekijät työskentelevät pakkotyön kaltaisissa oloissa, kun palkat on vedetty ennätysalas, työntekijöiden määrä on romahtanut eikä ylitöistä makseta.
Khaing Zar asuu nyt Saksassa, jonne hän jäi maanpakoon, kun sotiaat kaappasivat vallan. Kotimaassa häntä odottaisi pidätysmääräys ja 20 vuoden vankilatuomio maapetoksesta vain siksi, että hän on puolustanut työntekijöiden oikeuksia ammattiliitossa.
Myanmarilainen ammattiliittojohtaja Khaing Zar joutuu pysyttelemään maanpaossa, sillä ay-toiminta on maassa mahdotonta vallan kaapanneen sotilashallinnon alla. (Kuva: Marko Heinonen)
Vähemmistöjen puolustaminen kasvattaa jäsenmäärää
Solidaarisuuspäivillä tuntui kuitenkin siltä, että kaikki vaikeissa oloissa ja vaikeiden asioiden parissa työtään tekevät ovat täynnä tarmoa.
James Cavalluzzo on julkisten alojen työntekijöiden kattojärjestö PSI:n (Public Services International) seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia puolustavan kampanjan vetäjä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat työntekijät salaavat usein todellisen identiteettinsä – myös Suomessa ja Cavalluzzon kotimaassa Kanadassa, joissa lait suojelevat näiden vähemmistöjen oikeuksia. Kaikesta huolimatta he kohtaavat aivan liikaa syrjintää, häirintää ja väkivaltaa.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin keskittyvän projektin koordinaattori James Cavalluzzo työskentelee julkisten alan työntekijöiden kattojärjestö PSI:ssä mutta vetää samanaikaisesti myös yli toimialarajojen ulottuvaa hanketta.
Cavalluzzo näkee ay-liikkeen työn vähemmistöjen puolustajana hyödyttävän kaikkia.
– Kun ay-liike on avoin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksille ja tarjoaa tukeaan näille työntekijöille, se näyttäytyy kiinnostavampana myös nuorille.
Ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUCin (International Trade Union Confederation) filippiiniläisen asiantuntijan Joy Hernándezin työn tavoitteena on se, että ilmastonmuutoksen torjunta ja siirtyminen kohti hiilineutraaliutta tapahtuisi niin, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti.
Filippiiniläisen ilmastoasiantuntija Joy Hernándezin tehtävänä on pitää huolta että työntekijöiden ääni kuuluu silloin, kun on kyse ilmastoon liittyvästä päätöksenteosta.
Päivien aikana syvennyttiin myös alustatalouden kiemuroihin intialaisten ja suomalaisten esimerkkien kautta. Paneelikeskusteluun demokratian tilasta osallistui eri järjestöjen edustajia ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.
Lauantai-illan juhlaa kohotti odotettu musiikkielämys, kun zimbabwelaiset muusikot yhdistivät voimansa suomalaismuusikkojen kanssa. Syntyi yhtye nimeltään Umuzu – Home, suomeksi Koti.
Vain heikko ay-liike on uhka yhteiskunnalle
Illan tiimellyksessä tuntojaan avasi muun muassa palvelualalla työnkentelevä Mikko Puustinen. Nykyisen hallituksen toimet ovat paitsi tuntuneet pahoilta, myös saaneet miehen aktivoitumaan. Hämeenlinnassa jo presidentti Halosen puhe oli Puustiselle ”momentum”.
Iida Viljanen on pitkän linjan SASK-lähettiläs, Hän oli apuna ja osallistujana myös Solidaarisuuspäivillä.
SASKin vapaaehtoistoimija eli lähettiläs ja opintomatkoillekin osallistunut Iida Viljanen puolestaan kehui Solidaarisuuspäivien antia ja totesi, että “taas sai perspektiiviä”. Samaa vakuutti JHL:n jäsen ja SASKin tuore lähettiläs Pauliina Shilongo.
– Kyllä täällä sai herätyksen. Zimbabwelaisten ja suomalaisten muusikoiden yhteinen heittäytyminen, konkreettiset esimerkit Filippiinien opettajien kokemuksista… Ja Tarja Halosen koruton faktapohjaisuus! Ei voi kuin ihailla hänen tinkimättömyyttään ihmisoikeuksien puolustajana.
Monet muutkin Solidaarisuuspäiviin osallistuneet sanoivat silmiensä avautuneen.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ihmetteli omassa avauspuheenvuorossaan, miksi Suomen työnantajapuoli haluaa radikalisoida työntekijät heikentämällä heidän oikeuksiaan ja ammattiliittoja.
– Ei pidä pelätä vahvaa ay-liikettä vaan heikkoa. Vahva ay-liike on kompromissikykyinen ja -haluinen. Heikko ei voi muuta kuin mennä kadulle osoittamaan mieltä.
Onneksi viikonlopun iloista tunnelmaa siivittivät presidentti Halosen sanat:
– Nämä päivät eivät ole vain solidaarisuutta ay-tovereille ympäri maailmaa, vaan myös oman tulevaisuutemme suojelemista.
SASK(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)in Solidaarisuuspäivät kokoaa muutaman vuoden välein yhteen solidaarisuudesta ja laajemminkin ay-liikkeen kansainvälisestä ulottuvuudesta kiinnostuneita ihmisiä.
Teksti: Sini Saaritsa
Kuvat: Lassi Kaaria