STTK: Nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle työelämässä, uhrille parempi oikeusturva
Seksuaalinen häirintä ei ole kadonnut työelämästä. Kenen vastuulla häirintävapaa työelämä lopulta on? STTK järjesti 6.3. perinteisen naisten päivän keskustelutilaisuuden(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), jossa pureudutaan työelämässä tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään ilmiönä ja keinoihin sen kitkemiseksi.
Vuoden 2024 tasa-arvobarometrin mukaan 47 prosenttia naisista ja 22 prosenttia miehistä oli kokenut jonkinlaista häirintää kahden viime vuoden aikana (yhteensä 2 526 vastaajaa). Häirintä ilmeni esimerkiksi härskeinä puheina ja vitseinä, vartaloon ja seksuaalisuuteen liittyvänä huomautteluna ja ei-toivottuna kosketteluna.
─ Seksuaalinen häirintä on yleinen työelämän ongelma. Sen torjumiseksi tarvitaan paitsi yhteistyötä ja kulttuurimuutosta, myös muutoksia lainsäädäntöön, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi esittää.
Viimeksi häirintään liittyvää julkista keskustelua on käyty eduskunnan ympärillä, mutta esimerkkejä nousee toistuvasti esiin monella alalla ja työpaikalla. Seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta on selvitysten perusteella yleistä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Julkisuudessa on aiemmin käsitelty myös ensihoidossa ja pelastusalalla työskentelevien kohtaamaa epäasiallista käytöstä, joka on ilmennyt muun muassa rivona puheena ja luvattomana fyysisenä kosketteluna.
Tasa-arvolakia tulisi päivittää
Kirvesniemi huomauttaa, että seksuaalinen häirintä ja ahdistelu piileskelee usein vallan verkostoissa. Häirinnästä helposti vaietaan, sillä kohde kokee pelkoja ja häpeää.
─ Häirityksi tuleva pelkää työsuhteen ja toimeentulon jatkumisen puolesta, mainehaittoja ja työllistymisen edellytyksiä jatkossa. Työpaikoille tarvitaan nollatoleranssi, selkeät pelisäännöt ja riittävä turva työntekijöille nostaa häirintätapaukset esille. Työpaikoille, joissa on useita työnantajia, on lainsäädännöllä luotava yhteisen työpaikan vastuutahot ja tehokkaat puuttumiskeinot.
Velvoite ehkäistä ja torjua häirintää on STTK:n mielestä lisättävä tasa-arvolakiin.
─ Se tulisi mainita sekä kaikkia työnantajia velvoittavassa pykälässä että osana työnantajia velvoittavaa tasa-arvosuunnittelua. Myös tasa-arvovaltuutettu on tätä esittänyt.
Häirinnän uhrin oikeusturvaa parannettava
Kirvesniemen mielestä myös häirinnän uhrin oikeusturvaa on parannettava.
─ Nykytilaa ja uhrien pääsyä oikeuteen on selvitettävä ja sen pohjalta arvioitava muutostarpeita. Myös seksuaalisen häirinnän uhrin korvauksia on korotettava.
STTK:n keskustelutilaisuus on katsottavissa STTK:n YouTube-kanavalla(siirryt toiseen palveluun).
Lisätietoja STTK:ssa:Else-Mai Kirvesniemi, puhelin 050 346 0847.
STTK(siirryt toiseen palveluun) on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.