Työsuojelun päävaltuutettu näkee aitiopaikalta koko Kelan työhyvinvoinnin tilan
Hyvä yhteistyö kelalaisten kanssa ja onnistumiset, pienetkin, ovat auttaneet Tiina Norppaa jaksamaan työolojen edistämistä lähes kaksi vuosikymmentä. Nyt on kuitenkin aika siirtää viestikapula seuraajalle.
Ihmisten hyvinvointi ja jaksaminen töissä sekä terveyden ja työkunnon ylläpitäminen olivat syitä, miksi Tiina Norppa parikymmentä vuotta sitten lähti ehdolle yt-valtuutetuksi. Muutamaa vuotta myöhemmin hänet valittiin työsuojelun päävaltuutetuksi, ja henkilöstöltä tullut mandaatti jatkaa tehtävässä on jatkunut tähän asti. Työsuojelun päävaltuutetun työ on ollut monipuolista, antoisaa ja avartanut näkökulmia. Kuudentoistavuodenrupeamanjälkeen Tiina ei kuitenkaan enää aio asettua ehdolle.
– Tarkoitukseni on jäädä pois työelämästä ennen kuin seuraava kaksivuotiskausi ehtii päättyä. Koska en ehtisi hoitaa tehtävää koko kautta, on mielestäni reilua tehdä nyt tilaa uudelle, Tiina kertoo.
Tulevista omista tehtävistään Tiina ei vielä tiedä, mutta hän toivoo, että hänen olisi mahdollista olla uuden työsuojelun päävaltuutetun tukena, jos tarvetta on.
Henkilöstö huomioon muutoksissa
Työelämä muuttuu kaiken aikaa. Yksi tärkeimmistä työsuojelun päävaltuutetun tehtävistä on tuoda työnantajan tekemiin uudistuksiin henkilöstön näkökulmaa ja toisaalta viestiä henkilöstölle muutoksista.
– Muutoksia tulee joka tapauksessa. Kun henkilöstön näkemys on mukana, ovat työnantajan päätökset parempia ja henkilöstön on helpompi sitoutua niihin. Esimerkiksi laaja kotietätyö ja Kelalle tulleet säästötavoitteet vaikuttavat siihen, millaisissa tiloissa työskentelemme ja työn tekemisen keskittymisen isompiin yksiköihin, Tiina Norppa luettelee.
Yhtenä merkittävänä muutoksena Tiina mainitsee uhka- ja vaaratilanteiden moninkertaistumisen.
– Yhteiskunta on muuttunut siten, että asiakkailla, joilla on vaikea elämäntilanne, ei välttämättä ole kykyä käsitellä sitä. Asiakkaan huoli ja paha olo purkautuu meillä sitten toimihenkilöihin ja kuormittaa heitä.
Tiina kertoo, että isossa kuvassa asiat sujuvat Kelassa yleensä mallikkaasti. Työpaikkakäynneillä hän on usein tavannut työhönsä tyytyväisiä ihmisiä. Yksittäiset toimihenkilöt puolestaan ottavat yhteyttä, kun heillä on jokin huoli tai murhe.
Yt-valtuutetut ovat ensisijaisia luottamushenkilöitä, joiden puoleen kääntyä ongelmatilanteissa. Työsuojelun päävaltuutettu puolestaan tukee yt-valtuutettuja ja katsoo asioita koko talon näkökulmasta.
Tarvittaessa työsuojelun päävaltuutettu on kuitenkin mukana selvittämässä myös yksittäisen toimihenkilön asioita. Tiina kokee, että erityisesti onnistuneet ratkaisut näissä ovat olleet työssä suurimpia ilonaiheita.
– Esimerkiksi kun toimihenkilön työkyky on ollut huonoissa kantimissa, on löytynyt oikeanlainen työ hänen työkyvylleen ja hän on pystynyt jatkamaan työntekoa. Kun pienetkin onnistumiset menevät hyvin jiiriin, voi olla tyytyväinen.
Työ pysynyt samana, työympäristö ei
Työsuojelun päävaltuutetun työ itsessään ei ole muuttunut kuluneiden kuudentoista vuoden aikana. Työ on edelleen työolojen parantamista työpaikalla ja jatkuvien muutosten läpikäymistä. Toimihenkilöillä työ on kuitenkin muuttunut, kun tekemistä kehitetään, tulee uusia it-järjestelmiä, lakimuutoksia tai Kelalle uusia tehtäviä. Erityisesti korona-aika muutti työn tekemistä.
Kelassa oli jo ennen pandemiaa siirrytty monipaikkaiseen työntekoon eli omat kollegat ja esihenkilö saattavat työskennellä eri puolilla Suomea, mutta koronan myötä laajasti tehty etätyö jäi osaksi uutta normaalia. Tämä on vaikuttanut myös Tiina Norpan työhön.
– Yhteydenpito ja kokoukset ovat pääosin virtuaalisia. Matkustaminen väheni jo silloin, kun videoneuvottelut tulivat, mutta koronan myötä matkustaminen putosi minimiin. Tämä helpottaa työn tekemistä, kun ei tarvitse olla aina matkalla jonnekin, mutta toisaalta tuo uudenlaisia haasteita, kun ei enää kohdatakaan kasvokkain, kuten aikaisemmin.
Työsuojelun päävaltuutettu seuraa koko Kelan tasolla esimerkiksi ylitöitä, sairauspoissaolotietoja ja tehtyjä uhkailmoituksia. Tiina pohtii, että vaikka esimerkiksi etätyössä ylipäätään on paljon hyvää ja toimihenkilöt arvostavat mahdollisuutta yhteensovittaa työtä ja vapaa-aikaa, niin samalla pitää seurata, miten etätyö vaikuttaa työhyvinvointiin, osaamisen varmistamiseen ja jaksamiseen.
– Ihmiset kokevat kyllä osaavansa, mutta heillä on tietokuormaa ja he joutuvat miettimään, miten tieto olisi hallittavissa ja mikä tieto on olennaista ja uusinta, minkä mukaan työtä tehdään.
Nykytyötä kuormittaa myös työn pirstaleisuus. Työn tekemiseen liittyy paljon häiriötekijöitä ja keskeytyksiä kuten tietokoneen tai puhelimen näytölle pompahtavat sähköpostin tai sosiaalisen median ilmoitukset.
– Asiantuntijatyö on monilta osin keskittymistä vaativaa aivotyötä. Itse olen poistanut erilaiset notifikaatiot päältä. Tällä tavalla pyrin välttämään huomion kiinnittymistä pois siitä, mitä olen kulloinkin tekemässä, Tiina sanoo.
Toisinaan asiat muuttuvat hitaasti
Ensi vuoden alusta Kela saa uuden työsuojelun päävaltuutetun. Tiina Norppa kertoo, että pesti sopii sellaiselle, joka on kiinnostunut ihmisistä, on valmis kohtaamaan heidät ja haluaa edistää yhteisiä asioita yhteistyössä niin työnantajan kuin muidenkin toimijoiden kanssa.
– Pitää myös olla valmis ottamaan vastaan toisen tunnekuormaa silloin, kun hänellä on vaikea tilanne. Toisen tunteita ei pidä pelästyä vaan pyrkiä rauhoittamaan tilannetta ja miettiä, miten asiaa voitaisiin yhdessä viedä eteenpäin.
Koska asioiden selvittäminen ja ratkaisujen hakeminen vievät aikaa, työsuojelun päävaltuutetuksi valitulla olisi hyvä olla myös sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä.
– Joskus tuki on ihan sitä uskon valamista, että asioita tapahtuu taustalla ja parempia ratkaisuja on tulossa jossain kohtaa, vaikka nyt tuntuu siltä, että mitään ei tapahdu.
Tiina ei koe, että työsuojelun tarve olisi nykytyöelämässä vähenemässä.
– Kun työnantajan kanssa tehdään yhteistyötä terveyden ja turvallisuuden kohentamiseksi, on hyvä, että myös henkilöstön puolelta on päätoiminen henkilö, joka pyrkii katsomaan asioita laajasti niin kuin työnantajakin katsoo asiaa koko organisaation tasolta.
Tiina muistuttaa, että vaikka kuinka hyvin perustelisi henkilöstön näkökulmia työnantajalle, aina asiat eivät kuitenkaan mene niin kuin toivoisi. Näiden pettymysten kanssa on opittava elämään ja yritettävä tehdä parhaansa myös jatkossa.
– Ja asioita voi tuoda vielä myöhemminkin työnantajan tietoon, mitä korjausliikkeitä olisi tarpeen tehdä.
Teksti: Natasha Petrell
Kuva: Rami Marjamäki